Rantapohjan seuran 25-vuotisjuhlista toimittama juttu.

Haukiputaan Pallon historiikki vuosilta 1993 – 2013

I-puoliaika, ensimmäiset 10 vuotta.

Haukiputaan Pallo r.y:n perustava kokous pidettiin Haukiputaalla Monitoimitalo Jatulissa 26.9.1993 klo 14.00-16.30.

Paikalle oli saapunut suuri joukko lasten vanhempia, jotka olivat aikaisemmin tukeneet ja kannustaneet lapsiaan näiden pelatessa jalkapalloa toisessa seurassa, lähinnä Haukiputaan Veikkojen riveissä. Haukiputaan Veikoissa harrastettiin useita urheilulajeja, jalkapallo oli yksi näistä.

Perustava kokous oli kutsuttu koolle, koska oli katsottu, että Haukipudas tarvitsee jalkapallon erikoisseuran. Perustavassa kokouksessa Pekka Pietilä piti alustuksen toimintalinjoista. Tämän jälkeen oli yleiskeskustelu. Päätettiin perustaa jalkapallon erikoisseura nimeltään Haukiputaan Pallo r.y. Uuden seuran puheenjohtajaksi valittiin Raimo Heino, joka oli yksi uuden seuran taustalla olleista puuhamiehistä. Seuran perustamisasiakirjan allekirjoitti 30 henkilöä. Kokous päätti, että uusi seura liittyy Suomen Palloliiton jäseneksi ja että seura merkitään yhdistysrekisteriin. Jäsenmaksun suuruudeksi päätettiin 20 mk ja perhejäsenmaksun osalta 100 mk.

Perustetun jalkapallon uuden erikoisseuran säännöissä todettiin, että ”seuran tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia erityisesti jalkapallon harrastusta. Tavoitteena jäsenistön ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen kunnon kehittäminen”.

Keskusteluja uuden jalkapallon erikoisseuran perustamisesta käytiin ainakin jo v. 1993 kesästä alkaen. Erikoisseuran perustamisen taustalla oli toive, että jalkapalloasiat Haukiputaalla saataisiin kokonaisuudessaan saman katon alle, uuteen seuraan. Jalkapalloahan oli tähän saakka Haukiputaalla pelattu ainakin Haukiputaan Veikoissa, KTU:ssa ja Haukiputaan Heitossa. Lisäksi haukiputaalaisia pelasi oululaisissa seuroissa.

Uutta seuraa ideoineilla oli mielessään kirkas perusajatus: mitään tai ketään ei matkita, tehdään täysin haupalainen konsepti, jossa myös nais- ja tyttöjalkapalloilu ovat vahvasti mukana. Uuden seuran tunnuslipulle päätettiin valita iloiset värit, keltainen ja vihreä, mitkä värit tulivat myös seuran peliasuihin. Kaija Wennström toimi ansiokkaasti seuran logon ja lipun suunnittelijana. Avainhenkilöitä uutta seuraa perustettaessa olivat Raimo Heinon lisäksi muun muassa Pentti Myllylä, Atri Kuivala ja Arto Väisänen, jotka olivat voimakkaasti ja innostuneesti mukana hankkeessa heti alusta alkaen.

Uusi jalkapallon erikoisseura aloitti toimintansa vireästi. Ensimmäisen haupalaisten maalin v. 1994 teki F-juniori Juho-Pekka ”Jupe” Pietilä. Vuoden valmentajaksi valittiin C-poikien valmentaja Marko Saranlinna. Jo vuonna 1994 seurassa toimi seitsemän joukkuetta, joista yksi oli tyttöjen joukkue. Samana vuonna aloitti toimintansa Virpiniemessä Haukiputaan Pallon myöhemmin kuuluisaksi tullut jalkapallokoulu, yhden päivän ohjattu koulutustapahtuma kouluikäisille lapsille. Jalkapallokoulu oli HauPan ja Virpiniemen liikuntaopiston yhdessä järjestämää toimintaa. Seura otti ohjelmaansa myös tarhaturnauksien järjestämisen alle kouluikäisille, yhdessä kunnan päivähoitotoimen kanssa. Tarhaturnauksissa yhdistettiin onnistuneesti leikki ja liikunta. Seuralehdessä toukokuussa 1995 puheenjohtaja Heino totesi ensimmäisessä tarhaturnauksessa olleen osanottajina n. 300 lasta. Palaute tarhaturnauksesta oli ollut sekä lapsilta että vanhemmilta pelkästään myönteistä. Myös yöttömän yön turnaus järjestettiin Virpiniemessä seuran toiminnan alkuvaiheessa. Pelattiin jalkapalloa läpi yön ja majoituttiin teltassa. C-80 joukkue järjesti kevättalvella 1995 Selvästi Fiksu-raittiuskampanjan, jonka päällimmäisenä tarkoituksena oli ohjata haukiputaalaisia nuoria terveisiin elämäntapoihin. Voi siis todeta, että HauPa aloitti toimintansa todella virkeästi. Seura on tehnyt heti alusta alkaen yhteistyötä laajalla taholla, esimerkkinä mainittakoon monitahoinen yhteistyö kunnan kanssa ja yhteistyö seurakunnan kanssa liikuntarippikoulun merkeissä.

Vuoden 1994 seuralehdessä esitti C-poikien valmentaja Marko Saranlinna toiveen nurmikentästä. Tämä toive esitettiin myöhemmin seuran taholta lukuisia kertoja, mm. puheenjohtaja Raimo Heino v. 1995.

Seuran varainhankinta alkuvuosina oli hyvin monipuolista: seuralehden ilmoitustulot, peliasumainokset, tanssien ja diskojen järjestäminen, arpajaiset, kauppojen inventaaritalkoot, aurauskeppien teko, siivousurakat, seura-aiheisten pinssien ja merkkien myynti, pilkkikilpailut ym. Ensimmäinen HauPan jäsenlehti ilmestyi 13.4.1994, painomäärä oli 5500 kpl.

Vuonna 1995 Haukiputaan Pallon riveissä pelasi jo 11 joukkuetta, joista kolme oli naisten/tyttöjen joukkuetta. Miesten edustusjoukkue pelasi IV divisioonassa ja naisten joukkue II divisioonassa. Lisenssipelaajia oli jo 291.

Vuonna 1996 miesten edustusjoukkue oli lohkossaan toinen ja nousi seuraavaksi kaudeksi III divisioonaan. Huolta aiheutti se, missä uuden sarjan kotipelit pelattaisiin, käytössä ei ollut uuden sarjan vaatimaa nurmikenttää. Lupaus oli, että keväällä 1997 Virpiniemeen asennetaan siirtonurmi ja että kenttää voidaan käyttää kesällä 1997. Haupalaiset olivat huolissaan ja katsoivat, että jos kenttäasioita ei saada kuntoon niin vanhemmat ikäluokat hakeutuvat oululaisiin seuroihin. Hyvänä esimerkkinä tästä kehityksestä katsottiin olevan HauPan B-nuoret, jotka kesällä 1996 siirtyivät kaikki Oulun Luistinseuraan.

Vuonna 1996 haupalaiset osallistuivat palloliiton sarjoihin kaikkiaan 16 joukkueella. D-tyttöjen joukkue saavutti piirinmestaruuden ja saman sarjan toinenkin joukkue pronssimitalin. Haupalaiset osallistuivat vuoden aikana yhteensä 56 turnaukseen ja mm. KokkolaCupiin kuudella joukkueella.

Vuoden 1996 aikana Haukiputaan Pallo oli noussut jo PohjoisSuomen kolmanneksi suurimmaksi jalkapalloseuraksi rekisteröityjen pelaajien määrällä (311 pelaajaa) mitattuna. Pelaavien ikäluokkien määrä oli 14, joiden valmennuksesta vastasi 32 valmentajaa. Voi laskea, että valmentajien yhteinen työpanos vastasi n. 10 päätoimisen nuorisotyöntekijän työpanosta.

Ensimmäiset ajatukset seuran piirissä oman sisäharjoitustilan hankkimisesta esitettiin v. 1996 kesällä mutta todettiin myös, että hankkeeseen ei ole vielä varaa. Haupalaisten taholta todettiin tuolloin myönteisenä asiana se, että Haukiputaan keskuskentän huoltorakennuksesta saatiin seuralle toimitilat.

Vuonna 1997 miesten edustusjoukkue pelasi III divisioonassa ja tavoitteena oli säilyttää sarjapaikka. Talvikautena haasteeksi todettiin salivuorojen niukkuus, salivuoroja toivottiin saatavan Kellon koulukeskuksesta. Edustusjoukkue vastasi v. 1997 HauPan osalta perinteisestä jalkapallokoulun järjestämisestä. Vuoden 1997 katsottiin olleen kilpailullisesti ehkä seuran historian paras siihen mennessä. Pohjois-Suomen piirisarjoissa pelasi n. 250 haupalaista 14 ikäluokassa. Kauden 1997 päätteeksi seuran keskusjohto muuttui melkoisesti, johtokuntaan tuli uusia jäseniä vaihtuvien tilalle. Kauden aikana seuralle saatiin kunnan avustamana kesätyöntekijöitä ja työharjoittelijoita.

Syksyllä 1997 seuran puheenjohtaja Ilpo Virtanen toi seuranjäsenlehdessä esille sen, että seuran alati laajeneva toiminta vaatii tuekseen kunnolliset talviharjoitteluolosuhteet ja tuolloin, vielä kaukaisena haaveena, oli oma harjoitushalli.

Vuonna 1998 HauPan urheilullinen menestys oli erinomainen: piirisarjoissa voitettiin kolme piirinmestaruutta, yksi hopea ja kaksi pronssia. Lisäksi miesten molemmat joukkueet olivat sarjoissaan 3. sijalla. 85-syntyneet pojat saavuttivat Rovaniemellä voiton Pohjois-Suomen lopputurnauksessa.

HauPan edustusjoukkueen pelaajat järjestivät kesällä Fair Playjalkapallokoulun Haukiputaan keskuskentällä, kuten tapahtui myös vuoden 1997 kesällä. Vuonna 1999 Haukiputaan Pallo palkittiin vuoden 1998 Palloliiton Pohjois-Suomen piirin Fair Play-seurana. Päätöksen perusteluissa todettiin mm. että rekisteröityjen pelaajien lukumäärä suhteessa kunnan asukaslukuun nostaa Haukiputaan Pallon 1. sijalle valtakunnassa ja omassa piirissä täysin ylivoimaiseksi. Rekisteröityjä pelaajia HauPalla oli 298.

Vuosi 1999 oli Haukiputaan Pallolle tärkeä vuosi. Tuolloin nimittäin valmistui seuralle Annalankankaan teollisuusalueelle 22x50m suuruinen harjoitushalli, jollaisia tuohon mennessä tiedettiin olevan vain muutamalla jalkapalloseuralla Suomessa. Vaikka Raimo Heino oli vuoden 1998 toimintasuunnitelmaan vaatinut hallin rakentamista, ei hänkään varmaan olisi uskonut, miten nopeasti asiat lähtevät etenemään.

Toukokuun puolivälissä 1998 saivat Haupalaiset kuulla, että Kempeleessä olisi kaarihalli, joka olisi mahdollisuus ostaa harjoitteluhalliksi ja josta pitäisi tehdä tarjous. Monien vaiheiden ja vaikeuksien jälkeen halli saatiin ostetuksi, puretuksi ja siirretyksi Haukiputaan Annalankankaalle väliaikaisesti säilytettäväksi.

Taloudellisesti urakka oli haastava ja rakennusaikainen vakuus vaati rahallisia takauksia noin kymmeneltä HauPan puuhaihmiseltä. Kaikkein innokkaimpia puuhamiehiä projektissa olivat Raimo Heino ja Tuomo Kantomaa. Koko projekti oli alkanut teollisuushallin purkamisella Kempeleessä kesällä 1998 ja Annalankankaalla halli vihittiin käyttöönsä keväällä 2000. Työtunteja haupalaiset tekivät yhteensä yli 15 000 ja halliin panostettiin n. 700 000 markkaa. Hallin valmistuminen oli monille ihmetyksen aihe, monet ulkopuoliset eivät uskoneet hallin koskaan valmistuvan. Esimerkiksi hallin myyjätaho oli epäileväinen siitä pystyykö Haukiputaan Pallo purkamaan annetussa tiukassa määräajassa hallin Kempeleestä ja siistimään alueen sovitulla tavalla. Kaikki onnistui vaikka seuran aktiivit joutuivat venymään äärirajoille. Halliprojektissa HauPasta löytyi innokkaita ammattimiehiä talkootöissä ”joka lähtöön” ja tällä varmistettiin se, että kustannukset eivät nousseet kohtuuttomiksi. Puheenjohtaja Virtanen luonnehtikin kilpailutoiminnan ulkopuolella vuotta 1999 ”hallirakentamisen vuodeksi”.

Vuonna 1999 valmistui vuonna 1996 käynnistynyt projekti oman nurmikentän saamiseksi junioreille sillä Oravan kentälle saatiin talkootyöllä nurmipintainen harjoituskenttä. Vuonna 1999 kenttä toimi harjoitusalueena seitsemälle alle 12-vuotiaiden joukkueelle.

Uuden Haupa-hallin vihkiäistilaisuus pidettiin 1.4.2000 laajan kutsuvierasjoukon läsnä ollessa Haupa-hallilla. Puheenjohtaja Ilpo Virtanen lausui vihkiäistilaisuuden avaussanat. SPL:n pääsihteeri Pertti Alaja onnitteli juhlapuheessaan seuran aktiiveja uskomattomasta saavutuksesta rakentaa talkootyöllä laadukas harjoitushalli lasten ja nuorten aikuisten käyttöön. Puheessaan Alaja käytti HauPa-hallista mielenkiintoisia termejä kuten ”Haukiputaan seitsemäs ihme” ja ”paikkakunnan suurin nuorisotalo”. Tunnustuksesta liiton Haukiputaan Pallon toimintaa kohtaan tuntemasta arvostuksesta puheenjohtaja sai vastaanottaa Alajan ja liittohallituksen jäsenen Pekka Toropaisen SPL:n standartin. Tilaisuudessa myös Haukiputaan Pallo muisti aktiivisia jäseniään viireillä ja kunniakirjoilla, yhdistyksen ensimmäinen kunniajäsenyys ja rannekello luovutettiin Vilho Nikkiselle.

Vuonna 2000 HauPan B-tytöt saavuttivat lähes samalla joukkueella jo viidennen perättäisen piirinmestaruutensa ja C-tytöt puolestaan taistelivat hopealle. Sarjaotteluihin osallistui HauPalta 14 joukkuetta.

Kesällä 2000 tehtiin haukiputaalaista jalkapallohistoriaa: HauPan edustusjoukkue pääsi ensimmäistä kertaa historiassaan pelaamaan jalkapalloa II divisioonassa ja B-poikajoukkue I divisioonassa. Edustusjoukkueen nousu II divisioonaan oli Haukiputaan Pallolle suuri asia. HauPa oli tuossa vaiheessa kautta aikojen ensimmäinen maaseutuseura, joka pelaa II divisioonassa. Sarjassa HauPa kuitenkin jäi sijalle 11 ja putosi seuraavaksi kaudeksi jälleen III divisioonaan. Osa II divisioonan kotiotteluista päästiin pelaamaan Haukiputaan keskuskentän uusitulla nurmella. Päävalmentajana joukkueella oli ensin Pekka Ohtonen ja myöhemmin Jyrki Kylmälä.

B-pojat nousivat keväällä 2000 puhtaalla pelillä I-divisioonaan. Joukkue oli hyvä ja parhaina päivinä se pystyi pyörittämään mitä joukkuetta tahansa. Tietty ailahtelevaisuus, oliko kokemattomuuden syytä, pilasi lopulta mahdollisuudet sarjassa säilymiseen. Piste enemmän olisi taannut sarjassa säilymisen. Joukkueen valmennuksesta vastasivat Ari-Pekka Kouva ja Janne Siltala.

Vuodelle 2000 hyväksyttiin HauPalla toimintasuunnitelma, jossa liiton kehittämän ”Kaikki pelaa” – jalkapallo-ohjelman käyttöönotto kaikilla tasoilla oli yksi avaintavoitteista. Nimensä mukaisesti ohjelma tähtää siihen, että kaikki pelaisivat eikä eriarvoistavaa suhtautumista pelaajiin olisi.

Tulevaisuuden uhkakuvista pahimpana nähtiin vuoden 2000 alussa krooninen valmentajapula. HauPa lupasi kouluttaa kaikki tulevat valmentajat tehtäviinsä D-tasoon saakka ongelman lievittämiseksi.

Vuosi 2001 oli HauPalla eräänlainen uudistumisen vuosi. Useat pitkään toimineet hallituksen jäsenet halusivat jo luopua paikoistaan ja uusia valittiin tilalle. Tuolloin vaihtui myös puheenjohtaja Virtasesta Haapalaan. Seuran lehdessä maaliskuussa 2002 uusi puheenjohtaja toi esille ilonsa siitä, että uudet jäsenet seuran hallinnossa olivat löytäneet paikkansa ja että seura toimii suunnitellulla tavalla, harjoitushalli pyörii lähes täydellä kapasiteetilla ja että kaikille seuran joukkueille on pystytty tarjoamaan harjoitusaikoja.

HauPan naiset pelasivat II divisioonassa pohjoislohkoa vuosina 2001 ja 2002. Suurin osa naisjoukkueen pelaajista pelasi 2001 myös B-tyttöjen I divisioonaa. Myös D-tytöt pelasivat v. 2001 hyvän kauden. Vuonna 2001 HauPa voitti ensimmäisen kerran KalevaCupin -90 syntyneiden poikien ansiosta.

Vuoden 2002 päättäjäisissä Haukiputaan Pallo palkitsi vuoden yhteistyökumppanina Haukiputaan kunnan, perusteena erinomainen yhteistyö. Samalla palkittiin myös kaksi pitkäaikaista johtokunnan jäsentä, seuran entinen pitkäaikainen puheenjohtaja Ilpo Virtanen ja sihteeri Katariina Haapea. Lisäksi palkittiin vuoden pelaajia, kehittyneimpiä pelaajia ja Fair Play-pelaajia.

II-puoliaika, Toiset 10 vuotta.

Vuonna 2003 HauPalla tuli 10 toimintavuotta täyteen jalkapallon erikoisseurana. Juhlat pidettiin 11.10.2003 Martinniemen työväentalolla, osallistujia oli n. 150 henkilöä. Juhlassa muisteltiin muun muassa seuran alkutaipaleita ja halliprojektia. Seuran puheenjohtaja totesikin juhlavuodesta, että nyt kun toiminnot seurassa alkavat pyöriä rutiinilla, nyt on aika lupausten mukaisesti keskittyä joukkueiden hyvinvointiin. Muun muassa sisäiseen tiedonkulkuun seuran sisällä kiinnitettiin 2003 huomiota.

Kauden 2004 lopettajaisissa palkittiin HauPasta vuoden valmentajina Hannu Tuunanen ja Veli-Matti Hölttä. Miesten joukkue palkittiin vuoden joukkueena, vuoden Fair Play-joukkueena C-tytöt (89-90). Pohjois-Suomen tekniikkamestaruuskilpailuissa 2004 kunnostautuivat Kaisa Alaluusua, Jonna Tuunanen, Henriikka Rasila, Satu Manninen ja Arttu Haapala.

Vuonna 2005 suoritettiin HauPa-hallille kasvojenkohotus. Tällä nimellä seuran jäsenlehti 3/2006 toimenpidettä kuvaa. Laadittu perusparannussuunnitelma laitettiin täytäntöön ja hallin lattian hiekkapohjalle asennettiin keinotekonurmi ja lisättiin katon eristyksiä. Kustannusarvio 55 000 euroa oli seuran kantokykyyn nähden merkittävä. Keinonurmen saaminen vahvisti edelleen ajatusta haupalaisten junioreiden alueen parhaista talviharjoittelumahdollisuuksista. Myös AC-Oulun miesten joukkue otti HauPa-hallin säännölliseen harjoituskäyttöön. Vuoden 2005 valmentajaksi valittiin Pirjo Ruskola.

Seuralehdessä 3/2007 seuran puheenjohtaja vaati tunnustamaan väriä. Tällä puheenjohtaja tarkoitti sitä, että Haupan keltavihreät värit tulisi näkyä niin sanotusti katukuvassa, kuten ne näkyivätkin.

Suomen Palloliiton Kaikki Pelaa-taitokilpailuissa C-15-joukkueessa pelannut Jaakko Alatalo voitti suomen mestaruuden syksyllä 2006 Hämeenlinnassa ja E-10 joukkueen Arttu Haapala sai kuudennen sijan. Jaakon kanssakilpailijat olivat vuotta tai kahta vanhempia, joka nostaa Jaakon tuloksen arvoa. Miitta Somero 18 v. valittiin vuoden 2006 HauPan vuoden tyttöpelaajaksi, naisten joukkueen vuoden pelaajaksi ja vielä Suomen Palloliiton Pohjois-Suomen piirin vuoden naispelaajaksi. Kolme HauPan pelaajaa Jaakko Simppula, Henri Hanhela ja Jarkko Veteläinen saivat 13.-16.11.2006 tutustua vuoden 2005 Suomen mestarin Myllykosken Pallon harjoitteluolosuhteisiin ja seuran toimintaan. HauPan D-pojat tulivat pronssille syksyllä 2006 Oulun Heinäpäässä pelatussa Pohjois-Suomen nappulamestaruusturnauksessa. C-14-pojat puolestaan sijoittuivat piirisarjassa 2006 toiselle sijalle heti Rovaniemen Palloseuran jälkeen.

Vuonna 2007 menestyivät haupalaiset erinomaisesti Palloliiton Pohjois-Suomen piirin tekniikkamestaruuskilpailuissa saaden yhteensä 9 mitalia ja taitomerkkiä. Saman vuoden Vantaan SM-kilpailuissa Jaakko Alatalo ja Niko Träff voittivat omissa sarjoissaan riemukkaasti suomen mestaruuden. HauPan naiset pelasivat kaudella 2007 naisten III divisioonassa. Tämä oli ensimmäinen kausi pitkään aikaan kun HauPassa on naisten joukkue, joka keskittyi yksinomaan naisten peleihin. Piirisarjassa naiset tulivat hopealle. Kauden palkittuja olivat mm. pojat-93 vuoden joukkueena, Jaakko Luoto vuoden poikapelaajana, Johanna Kuivamäki vuoden tyttöpelaajana ja vuoden valmentajana Timo Skarp.

Vuoden aikana keskustelua haupalaisten piirissä herättivät kovasti spekuloinnit Haukiputaan kirkonkylän keskuskentän roolista tulevaisuudessa joko urheilukenttänä tai asuinrakentamiseen kaavoitettavana alueena. Urheiluväki näki, että alue tulisi säilyttää entisessä käyttötarkoituksessaan.

Vuonna 2008 perustettiin HauPassa johtokunnan tueksi kehitysryhmä, jonka avulla seuratoimintaa pyrittiin kehittämään systemaattisesti. Kehitysryhmän koollekutsujaksi nimettiin Veli-Matti Hölttä. Vuoden 2008 osa-aikaisen junioripäällikkö Mikko Isokankaan pesti muutettiin vuoden 2009 alusta kokopäiväiseksi. Ilman yhteiskunnan tukea tämä oli suuri taloudellinen panostus. Isokankaan työ oli toimia juniori- ja valmennustyön kehittäjänä, auttaa johtokuntaa, valmentajia ja joukkueenjohtajia sekä myös eteenpäin pyrkiviä jalkapalloilijoita.

Kesällä 2008 HauPan 93- pojat toteuttivat kaksivuotisen projektinsa, eli vierailivat Espanjassa yhdistetyllä harjoittelu-, peli- ja lomamatkalla, vuoden poikapelaaja Petri Kuokkanen oli HauPan 93-poikia. Lokakuussa 2008 HauPassa muodostettiin 90-92 syntyneistä nuorista miehistä koostuva, A-poikien joukkue.

HauPan uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 2009 syksyllä Esko ”Eko” Hakola. Hän näki puheenjohtajaksi tullessaan seuran varainhankinnan tulevaisuudessa suureksi haasteeksi seuran toiminnan edelleen laajentuessa.

HauPan A-juniorit selvittivät v. 2009 tiensä vuoden 2010 SM-karsintasarjaan ainoana pohjoissuomalaisena joukkueena. Joukkue taisteli itsensä myös syksyllä pelattuun SM-sarjaan. Joukkuetta valmensivat Mikko Isokangas ja J-P Hanhela. Joukkue kuitenkin ensimmäisen kauden jälkeen putosi sarjasta. B-pojat pelasivat v. 2009 piirisarjaa, keväällä hieman heikommin mutta syksyllä menestyksellisesti, jolloin hävittiin vain yksi ottelu. Pojat 00 pelasivat turnausmuotoista piirisarjaa ja vierailivat myös Vaasa Cupissa.

Pohjois-Suomen piirin taitokisoissa syksyllä 2009 haupalaiset saivat yhteensä yhdeksän taitomerkkiä (1 kulta, 2 hopea ja 6 pronssimerkkiä). Valtteri Kovalainen (P99) voitti kultamerkin lisäksi oman sarjansa päästen ainoana pohjoissuomalaisena ikäluokassaan SM-taitokisoihin. Tyttöjen Iida Nurmos (T97) sai pronssimitalin ja oli ikäluokassaan kolmas.

Vuoden 2010 marraskuussa haupalaiset saivat historiansa ehkä parhaan tuloksen PohjoisSuomen piirin taitokisoissa Rovaniemellä. Kisoihin osallistui peräti 14 haupalaista ja tuliaisina oli sama määrä hopea- ja pronssimerkkejä eikä kultamerkkikään jäänyt joiltakin kisailijoista kuin muutaman pisteen päähän. Hermanni Harju P99-sarjan voittajana kävi valtakunnallisissa SM-taitokilpailuissa Kuopiossa edustamassa Pohjois-Suomea ja HauPaa.

Seuralehdessä maaliskuulta 2011 puheenjohtaja kertoi kuluvaksi vuodeksi miesten sarjaan ilmoitetun HauPalta peräti kolme joukkuetta, jota ei lähimenneisyydessä tiedetä muilla Pohjois-Suomalaisilla seuroilla tapahtuneen. Koska seuran pelaajamäärän lisääminen on seuralla tavoitteena, katsoi puheenjohtaja tyttöjalkapallon nousevan valokeilaan. Laajeneva toiminta edellyttää uutta tekonurmea ja kentän rakentamiseksi on puheenjohtajan mukaan mahdollista saada UEFA:n hattrick-rahaa. Tämän hankkeen lisäksi Haupa on hyväksytty ESR:n (Euroopan Sosiaalirahasto) hyvinvointia ja osaamista liikunnan avulla -hankkeeseen.

Vuonna 2011 Haukiputaan Pallo pelasi toisen kerran historiansa aikana II divisioonassa säilyttäen hienosti paikkansa. HauPan 99 pojat voittivat arvostetun Kaleva Cupin toisen kerran HauPan historiassa.

Vuonna 2012 Haukiputaan Pallolla oli jälleen kolme miesten joukkuetta, yksi II divisioonassa, yksi IV divisioonassa ja yksi V divisioonassa. Suuri menetys on se, että naisten joukkue ei pystynyt pitämään toimintaansa yllä ja joukkue joutui jättämään kauden kesken.

Pettymys oli suuri kesän 2012 jälkeen kun todettiin, että miesten edustusjoukkue oli pudonnut jälleen III divisioonaan. Sarjan alkuvaiheet HauPa pelasi hyvin ja voitti tärkeitä otteluita. Mitä pitemmälle sarja kului sitä enemmän tuli myös takaiskuja. Tappio viimeisessä kotiottelussa varmisti, että seuraavaksi vuodeksi siirrytään sarjaa alemmaksi. HauPan joukkuetta valmensivat Mikko Isokangas ja J-P Hanhela. Vuoden 2012 lopussa Mikko Isokangas lopetti työsuhteensä HauPaan ja muutti asumaan pääkaupunkiseudulle. Vuoteen 2013 lähdetään jälleen uutta perustaa rakentaen sekä kilpailulllisessa että toiminnallisessa mielessä.

Taisto Isokangas

HauPassa on toiminut lukuisa määrä henkilöitä, jotka olisivat ansainneet nimensä tähän historiikkiin. Monet ovat antaneet seuralle ja joukkueille enemmän kuin vapaaaikansa, he ovat antaneet toiminnalle sydämensä.

Alle on listattu Haukiputaan Pallon puheenjohtajat ja sihteerit eri aikoina.

Puheenjohtajat

Raimo Heino 1993-1996

Kari Yliportimo 1996-1997

Ilpo Virtanen 1997-2001

Petteri Haapala 2001-2009

Esko Hakola 2009 - 2013

Veli-Matti Hölttä 2013 - 2015

Jarmo Okkonen 2015 - 2018

Markku Kohonen 2019 -

Sihteerit

Katariina Haapea 1993-2001

Teija Laaksonen 2001-2003

Soile Kiventerä 2003-2012

Elina Lämsä 2012-

HauPan historiikki 1993-2018

– 1993 –

• Jalkapallon erikoisseuran Haukiputaan Pallo ry:n perustamiskokous pidettiin 26.9.1993 Jatulissa. Uuden seuran puheenjohtajaksi valittiin Raimo Heino

• Seuran tunnusväreiksi päätettiin valita iloiset värit, keltainen ja vihreä. Logon suunnitteli Kaija Wennström

– 1994 –

• Ensimmäiset työntekijät palkattiin

• Joukkueita kasassa yhteensä seitsemän, joista yksi tyttöjoukkue

• Ensimmäiset jalkapallokoulut ja tarhaturnaukset järjestettiin, suosio oli heti suurta. Tarhaturnauksessa ensimmäisenä vuonna osallistujia oli noin 300

• Yöttömän yön –turnaus. Jalkapalloa pelattiin läpi yön Virpiniemen kentällä ja majoituttiin teltoissa

• Ensimmäinen HauPan seuralehti ilmestyi 13.4.1994

– 1995 –

• Joukkueita yhteensä 11, joista kolme naisten/tyttöjen joukkueita, miesten edustusjoukkue pelasi IV divisioonassa ja naisten edustusjoukkue II divisioonassa. Lisenssipelaajia oli yhteensä 291

– 1996 –

• Miesten edustusjoukkue nousi III divisioonaan

• Haupalla yhteensä 16 joukkuetta Palloliiton sarjoissa

• Vuoden aikana HauPa nousi Pohjois-Suomen kolmanneksi suurimmaksi jalkapalloseuraksi. Rekisteröityneitä pelaajia yhteensä 311

• Seurassa yhteensä 32 valmentajaa

• Haukiputaan keskuskentän huoltorakennuksesta saatiin seuralle toimitilat

– 1997 –

• Yhteensä noin 250 HauPalaista pelaajaa piirisarjoissa

• Kilpailullisesti seuran paras vuosi tähän mennessä

– 1998 –

• Menestys jatkui: piirisarjoissa 3 piirinmestaruutta, yksi hopea ja kaksi pronssia. Molemmat miesten joukkueet sarjojen kolmansia. 85-syntyneet pojat ottivat voiton Pohjois-Suomen lopputurnauksessa

• Toimintasuunnitelmassa oman hallin hankinta

– 1999 –

• Oma halli valmistui Annalankankaalle talkoovoimin. Työtunteja kertyi yli 15 000 ja halliin panostettiin n. 700 000 markkaa

• Oravan kentälle saatiin myös talkoovoimin nurmikenttä, joka oli tarkoitettu seitsemälle alle 12-vuotiaiden joukkueelle

• Seura palkittiin PohjoisSuomen piirin vuoden Fair Play –seurana

– 2000 –

• Uuden HauPa-Hallin vihkiäistilaisuus pidettiin 1.4.2000, mukana oli laaja kutsuvierasjoukko mukaan luettuna SPL:n pääsihteeri Pertti Alaja

• Ensimmäinen kunniajäsenyys luovutettiin Vilho Nikkiselle

• Miesten edustusjoukkue pääsi pelaamaan ensimmäistä kertaa historiassaan II divisioonassa ja B-pojat I divisioonassa

– 2001 –

• Uudistumisen vuosi: pitkään toimineet hallituksen jäsenet luopuivat paikoistaan ja uusia valittiin tilalle

• HauPa-hallin käyttökapasiteetti pyöri lähes täysillä

• HauPa voitti ensimmäisen kerran Kaleva Cupin -90 poikien joukkueella.

– 2002 –

• Päättäjäisissä palkittiin yhteistyökumppaneita, pitkäaikaisia johtokunnan jäseniä, vuoden pelaajia, kehittyneimpiä pelaajia sekä Fair Play –pelaajia

• U19 maaottelu Suomi-Itävalta pelattiin Haukiputaan keskuskentällä 19.9.

– 2003 –

• 10 toimintavuotta täynnä! Juhlat pidettiin 11.10. Martinniemen työväentalolla, jossa paikalla noin 150 osallistujaa

– 2004 - 2007 –

• HauPa-halliin asennettiin keinotekonurmi

• Myös muut seurat, kuten AC Oulu otti HauPa-hallin säännölliseen harjoituskäyttöön

• Valtakunnallisissa taitokilpailuissa menestystä: Jaakko Alatalolle ja Niko Träffille kultaa omissa ikäluokissaan

– 2008 - 2012 –

• Junioripäällikön pesti muutettiin kokopäiväiseksi

• -93 pojat vierailivat Espanjassa yhdistetyllä harjoittelu-, peli –ja lomamatkalla

• A-juniorit selvittivät tiensä ainoana Pohjoissuomalaisena joukkueena SM-karsintasarjaan ja siitä eteenpäin aina SM-sarjaan

• -99 pojat voittivat Kaleva Cupin toisen kerran HauPan historiassa

– 2013 –

• 20 toimintavuotta täynnä! Juhlagaala pidettiin 12.10

• Pintaremonttia HauPa-hallilla, mm. maalaamista OSAO:n opiskelijoiden toimesta

– 2014 –

• Keinonurmi uusittiin HauPa-halliin

• Seuraan palkattiin kokopäiväinen toiminnanjohtaja

– 2015 –

• HauPa-hallin pihalle rakennettiin Ministadion

• Ensimmäinen KesäPudas–turnaus järjestettiin

• Seura palkittiin PohjoisSuomen piirin taitoseurana

– 2016 –

• B-tytöt ensimmäistä kertaa SM-sarjassa

• Seuran jäsenmäärä kohosi yli tavoitellun 1000 jäsenen rajan ollen 1117 jäsentä

– 2017 –

• P05ed voitti kolmannen kerran HauPan historiassa Kaleva Cupin

• Valtakunnallisissa taitokisoissa Jore Nikkilälle kultaa omassa ikäluokassaan

– 2018 –

• U19 pojille Futsalin SM-hopeaa

– 2019 –

• U19 pojille Futsalin SM-kultaa